perjantai 8. heinäkuuta 2011

Inkkarit ja länkkärit.



Mitä saadaan, kun yhdistetään
- vanhoja kirppisverhoja
- pyykkipoikia...


- ja vielä yksi heinäseipäistä tehty kolmijalka..?


No tiettykin tiipii inkkarille! :)

Siellä on viime viikosta asti vietetty uimataukoa 
hurjien vesisammakkosplätsien välillä. 
Hyvin on tiipii kestänyt sateet ja ukkoset, 
eikä haittaa, vaikka kangas entisestään haalistuisi. 
Jotain vaateompeluksia varten 
oon kai joskus kankaan hankkinut?
Samainen heinäseiväsviritelmä toimii muuten talvisin 
lyhtyjen ja lintulaudan telineenä.



Äitilläkin on ollut ihan viihtyisää, 
jalat kohti taivasta kera lehtien ja käsitöiden :)

Mukavaa perjantaita!

T: Teija

6 kommenttia:

  1. Ihanasti toteutettu tiipii!

    Nauti olostasi niin paljon voit voit. :)

    VastaaPoista
  2. Ihanasti kaikki jo vauvalle valmiina! Oi, pian se jo tuleekin!!!!

    Ja ihana Osku. Mä voin niiin hyvin kuvitella pojan vesileikit ja telttamajailut! Ihana tiipii!


    Voihan hyvin, ja lepäile vielä kun voit! :)

    VastaaPoista
  3. Tulin vastavierailulle ja täältähän löytyi ihana blogi! Sun kuva oli niin tuttu monista kommenttibokseista, että ihmettelen, kuinka ITSE en ole tänne aiemmin löytänyt. Mutta parempi myöhään, kuin ei silloinkaan. ;)

    VastaaPoista
  4. Mahtava tipii!!! Kyllä kelpaa! Tsemppiä loppumetreille, kyllä se sieltä pian tulee! Muuten niitä house doctorin lamppuja, joka meillä on rapussa, saa just sieltä Pompotista:)

    VastaaPoista
  5. Ihana! Tuo kangas on nappivalinta!

    Sulla on siellä ihanat varastot kaikkea vauvalle valmista. Ihana tuo vanha kaappi!

    Hui, olet ihan loppusuoralla. Jänskättää jo täälläkin, että milloin... Tsemppiä!

    VastaaPoista
  6. Hirmu kiva tuo maja-idea. Yhdessä kirjassa oli ihan ohje samantapaisen ompeluun, mutta vielä ei ole tullut toteutettua, olisi kyllä varmasti mieleinen ja paljon kivempi kuin ne kaupan valmiit ''kangasmökit''. On se vaan niin kutkuttavan jännittävää odotella uutta tulokasta. Itse innostuin esikoisen kanssa kestoista niin, ettei niistä tuntunut olevan edes kauheasti ylimääräistä vaivaa. Pikkaraiset ompelemani ensivaipat ovat vielä pakattuna laatikoissa, kun en ole raaskinut vielä luopuakaan, ovat niin mahettoman söpösiä. Ja entäs ne minikokoiset vaatteet sitten, niitä oli oikein ilo pestä, hih ;) Tsemppiä sitten lopurutistukseen, ihana palkinto tiedossa!

    VastaaPoista