Missähän sut tehtiin?
Tähtien tuolla puolella,
muovailtin huolella...
Kaunis pieni ihminen,
sä olet ainutlaatuinen.
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan.
(Johanna Kurkela
"Ainutlaatuinen")
Äitiys auttaa pääsemään irti syyllisyydestä.
Kun tajuaa oman riittämättömyyytensä ja sen,
ettei voi olla sataprosenttisesti läsnä,
ettei ikinä riitä
ja aina tulee tekemään asiat huonosti,
oppii olemaan itselleen armollinen.
(Laura Lähteenmäki)
Nämä illat lapsen kanssa.
Tuo olento,
joka koko ajan muuttuu ja itsenäistyy,
ja jolle minun on määrä käydä tarpeettomaksi.
Miksi vasta sitten jälkeenpäin käsittäisin,
että oli hyvin onnellinen se palaamaton aika,
jolloin olin tarpeellinen.
(Kyllikki Villa)
Perjantai-illan mietteissä viinilasin ääreltä
Teija
Voi miten kauniita runoja, toi viimeinen varsinkin! Mä kyllä niiiin nautin nyt joka hetkestä tän pienen kanssa. Ihan parasta, kun on vauva talossa (vaikka ne isommat onkin yhtä ihania, you know what I mean?). Yks vanha täti sanoi tässä kerran, että vauvat on taivaan lahjoja. Niin on :)
VastaaPoistaIhanaista viikonloppua teille! Severi on oikea söpöliini!
Ihanasti sanottu! Haikeaa, kun itsellä tuo tarpeettomaksi jääminen alkaa olla ajankohtaista. Tai ei kait sitä koskaan kokonaan tarpeettomaksi jää, mutta vähemmän tarpeelliseksi kuitenkin...nyyh!
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua :)
Täyttä asiaa! Kyllä nämä vuodet ovat kultaa, vaikka välillä tuo riittämättömyys kyllä ahdistaakin. Onneksi lapset ovat pikku mussukoita aika pitkään.
VastaaPoistaKauniita sanoja ja niin totta!
VastaaPoistaKaunista! Ihanaa viikonloppua huippuäidille!
VastaaPoistaOi, mulle tuli ihan kyynel silmään tuosta viimeisestä runosta (ja sitä ei helposti tapahdu). Tuota niin monesti olen 11-vuotiaani kanssa miettinyt, sydän syrjällään. *huokaus* - Sitä tämä äitiys on!
VastaaPoistaMiten viisaita ja osuvia ajatuksia kaikki. Kyllikki Villan runo tuli eniten liki.
VastaaPoistaKaunista lauantaita ja ensimmäisen adventin aattoa!
Tänään on menty herkillä, tuntuu ettei ikinä riitä vaikka kuinka yrittää- saa vain kiukun niskaan ja turvonneet silmät.
VastaaPoistaIhanat nämä ajatukset, niin upeat
<3 kiitos!
Viisasta, kaunista ajateltavaa :).
VastaaPoistaHaastetta pukkaa blogissani :)
Ihania ajatuksia ja niin kauniita mietteitä <3
VastaaPoistaKauniita sanoja!
VastaaPoistaKiva, että löysit takaisin! Viime aikoina ei vaan ole pahemmin ehtinyt bloggaamaan, eikä edes kylässä käymään. Toivottavasti joskus taas ehtii!
Ihanaa adventtia!
Todella kauniita sanoja, myös omia lempi mietelauseita! Hyvää adventtia teille!
VastaaPoistaEi naita nyt!! ;)
VastaaPoistaItse olen 800km:n paassa omista pienistani. Ikava! NO kohta meillakin taas tuhisee vauva talossa. Mutta en ymmarra tata etta minun pitaa olla taalla kaukana nyt.
Ihana kirjoitus :)
VastaaPoistaOlen ollut vähän hidas löytämään itseäni äitinä. Ei ole ollut aina helppoa hyväksyä, että itselleni se vauva-aika ei tosiaan ollut elämän parasta aikaa... Nyt kun muksut ovat jo ohittaneet vauvavuodet, niin kaikki tuntuu niin paljon paremmalta ja helpommalta. JA silti ne ovat vielä ihanan pikkuisia :)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaIhania ajatuksia, runoja ja kuvia. Täällä on aina yhtä mukava vierailla. :)
VastaaPoistaäitiys on haastava laji.