Syksy on mennyt ihan valtavan nopeasti opiskelujen osalta!
Syyslomakin jo vietettiin, ja ansaittu sellainen.
Opiskelen siis Salon seudun ammattiopistossa sisustustekstiililinjalla.
Koulutus on yo-pohjainen, ja kestää osaltani 2 vuotta.
Nyt olemme jo kakkosjaksossa, jakso kestää kerrallaan 6 viikkoa.
Ensimmäisen jakson tuotokseni näet kuvasta.
Jakson aiheena oli kankaanpainoa ja oma printti.
Oli se kyllä jännää nähdä itse suunniteltu kuva kankaalla painettuna ensimmäisen kerran...
Monenlaista mahtuu kyllä siihen prosessiin,
kun ensin piirtää kuvan ja kuva lopulta sitten on kankaalla :)
Työmme ovat olleet jonkun aikaa koulun käytävillä esillä.
Olen saanut ihan hyvää palautetta omasta kuosistani,
ja tyytyväinen olen kyllä itsekin.
Ensimmäinen ja tärkeä, mutta matkahan on vasta alussa.
Tässä toisessa jaksossa aiheena on tuotesarja ja markkinointia.
Ihan tässä melkein tuntee olevansa jo yrittäjä... no ei nyt sentään!
Mutta kovin yrittäjäpainotteista opiskelu on, enkä ole siitä ollenkaan pahoillani.
Ehkäpä sitten joskus aikanaan palaset loksahtavat paikoilleen,
ja minusta ihan oikeasti tuleekin yrittäjä?
Jos haluat seurata opiskeluani, onnistuu se opiskelublogini parissa.
Koulumme on hyvin some-myönteinen,
ja ryhmämme jokaisella oppilaalla on mm. oma blogi.
Ja pikkaisen on tullut suosituksia myös liittymisestä
linkeldiin, pinterestiin, instagramiin ja mihin vielä...
linkeldiin, pinterestiin, instagramiin ja mihin vielä...
Ja minähän en niin kovin innokas näiden suhteen ole ollut.
Ajattelin edetä hiirulaisin askelin :)
Vaikka opiskelu onkin tosi mielenkiintoista ja mukavaa, jopa rentoa,
niin aiheuttaa se silti haasteita tähän normaaliin perhekuvioon.
Mies on kuitenkin kiireinen yrittäjä, ja opinahjoni tunnin ajomatkan päässä.
Tulevat talviaamut ovat varmaan "todella" mielenkiintoisia ;)
Herätys viiden jälkeen, aamiainen, lapset ylös, pesut ja pisut,
kumpikin tahoilleen hoitoon tai kouluun...
Viideltä ollaankin sitten jo taas kotona kiukkuisina ja nälkäisinä.
Pieni shokki kahden vuoden kotona lillumisen jälkeen :D
Joinakin päivinä onneksi tuttu tyttö samasta kunnasta kulkee mun kyydillä samaan kouluun,
niin ei oo aina niin tylsää ajella tuota matkaa edestakaisin
Joinakin päivinä onneksi tuttu tyttö samasta kunnasta kulkee mun kyydillä samaan kouluun,
niin ei oo aina niin tylsää ajella tuota matkaa edestakaisin
Mikä musta sitten isona tulee?
Toivottavasti monialainen ja monipuolinen sisustuksen ja tekstiilien parissa työskentelevä ammattilainen.
Sisustustekstiilisuunnittelija, artesaani...
Oma yritys olisi tietty ihan mahtava juttu,
mutta yhtä hyvin näen itseni myös jonkun toisen palkkalistoilla.
Aika näyttää :)
♥ Teija
Kivannäköinen tuo kuosi ja aivan huippua, että pääsette suunnitelemaan itse kaikkea tuollaista. Pikkuhiljaa ne asiat loksahtavat paikalleen ja minä toivotan sinulle onnea valitsemallesi tielle. Itsekin lähdin aikuisella iällä opiskelemaan uutta alaa, enkä ole sitä päätöstä katunut, vaikka kilpailu onkin kovaa ja minulla kaikki on vielä aluillaan.
VastaaPoista..Ja sitten sun tekstiilejä myydään miun puodissa? :D Ehkä jo pian?!? Kiirehdinkö mä?
VastaaPoistaTSemppiä!!!!
Tuo kuosi on kyllä huippu! Ja hurjan mielenkiintoisen kuuloista teidän opiskelu. Ihan varmasti löytyy se Sun Paikka ja asiat loksahtaa kohdilleen siten kuin pitääkin :)
VastaaPoistaVau mikä kuosi <3
VastaaPoistaKaunis kuosi. Eipä ole ihme, että olet saanut hyvää palautetta :). Tsemppiä opintoihin ja perhe-elämään!
VastaaPoistaVau, olipa kiva postaus ja varmasti aikamoista härdelliä elämä nyt, mutta varmasti kannattaa ja on antoisaa. Kuulostaa mielenkiintoiselta tuo koulu ja opiskelu, täytyykin käydä kurkkaamassa tuota toista blogiasi, kiitos vinkistä. Ja hieno ensimmäinen koulutyö, kuosi on hyvin suomalainen ja raikas.
VastaaPoistaIhanaa, että löysit oman juttusi! Mielenkiinnolla odotan lisää kuoseja :) Tsemppiä arkihärdelliin ja näihin pimeisiin aamuihin -vaikka ihan kohtahan on jo joulu,ja sen myötä pientä huilausta :)
VastaaPoistaRaikas on tuo sun ensimmäinen kuosi ja ihan tekijänsä näköinen. Tsemppiä kovasti opiskeluun ja siitä aiheutuvaan arkirumbaan. Onneksi sulla on asenne kohdallaan ja kaksi vuotta menee varmaan yhdessä pyrähdyksessä…? ;)
VastaaPoista