torstai 2. kesäkuuta 2016

Nainen ratissa.



*Yhteistyössä K1-katsastajat*

Hyvää torstai-huomenta sinne ruutujen tuolle puolen! 
Tähän aamuun ajattelin tiristää hieman tarinaa autoilusta. 

Asumme täällä landella, kauniissa maalaismiljöössä, vajaa 30km Turusta.
Oman kuntamme kestustaan meiltä on matkaa 7km, eikä bussireittejä ole. 
Sehän tarkoittaa sitten sitä, että huushollissa pitää olla auto, ja paremminkin vielä kaksi. 




 Kaksi autoa talossa, kahdet huollot ja kahdet katsastukset.
Lähdin siis enemmän kuin mielelläni mukaan blogiyhteistyöhön K1 Katsastuksen kanssa, kun tilaisuus tuli!
Ja varsinkin siksi, että K1 on tuttu jo entuudestaan.
Itse asiassa jokaisen katsastuksen, jonka olen itse käynyt suorittamassa, olen käynyt K1 Katsastuksessa.
K1 Raisio sijaitsee ihan Myllyä vastapäätä, Ohikulkutien toisella puolella. 




Vuoden vaihteessa kipaisin taas näytillä, miehen auton kanssa tällä kertaa.
Se on kohtuullisen uusi kaara, mutta jotenkin sitä tilannetta silti aina jännittää. 
Tuttu leppoisa katsastusmies vuosien takaa, kahvit, mehut ja keksit 
takasivat kuitenkin ihan jees odotteluhetken.
Ainahan siellä saa odottaa, jollei ole varannut  aikaa etukäteen.
Mutta hyvin selvittiin, vaikka Severikin oli mukana. 
Taattua hyväksi havaittua palvelua; paperit sisään, avaimet kouraan, odottelua ja ulos. 

Näissä kuvissa komeilee oma autoni, Chrysler PT Cruiser vm. 2002. 
Vanha ja ruppuinen, mutta ah niin rakas ja ollut mulla jo vuodesta 2008. 
Rakkautta ensisilmäyksellä lehtikuvassa, extempore käynti autoliikkeeseen ja hupsista!
Mulla on tapana kiintyä autoihini, tämä on neljäs yksilö laatuaan. 
Mies jo tuossa vähän vihjailee, että olisi aika vaihtaa... ja onhan tuossa jotain pikkuvikaa jo ilmennytkin.
Mutta en vaan raaski! Korjaillaan pikkuviat ja porskutetaan eteenpäin!






Aloitin ajourani vuonna -97 ja kyllä vaan sen jälkeen on ajettukin. 
Tykkään ajamisesta tosi paljon! Voisi sanoa, että ajan millä vaan, milloin vaan ja missä vaan :) 
Eräänä vuonna sain mieheltä synttärilahjaksi kuorma-autokortin, joten sekin luonnistuu.
(Taisi olla oma lehmä ojassa :D) Eikä pelota ajaminen suuremmissakaan kaupungeissa, 
nykyäänhän on niin helppoa suunnistaa navigaattorin avustuksella. 

Taannoisen parin vuoden opiskelujakson ajoin joka päivä lähes 100km mennessä ja tullessa, 
en uskalla edes laskea kuinka paljon tuli kilsoja ja meni euroja... 
Ja muistatteko tyttöjen reissun pohjoiseen huhtikuussa? 
Ajoin riemumielin koko matkan (1000km) takaisin, vaikka muitakin tarjokkaita oli. 
Tykkään vaan jotenkin istua siinä ratin takana :)

Noh, pari ylinopeussakkoa on vuosien varrelta kyllä plakkarissa, niillä ei voi ylpeillä. 
Suuremmilta kolareilta olen säästynyt, kerran ajoi rattijuoppo kylkeen.
Ja muistaakseni ekana ajotalvenani ajoin ojaan, mutta ilman vaurioita.
Muita hassuja kommelluksia auton kanssa kyllä riittääkin.
Ainakin yksisuuntaista väärään suuntaan on testattu pari kertaa alkuaikoina. 
Yhdestä autostani varastettiin ovi työpäivän aikana, ja mitähän muuta... 
Ai niin ja ajoinhan mä kerran miehen auton liukkaaseen mäkeen, josta se sitten liukui puuta päin.
(Tämän oli alitajunta jo melkein unohtanut! :D)
Muutama vuosi sitten peruutin kiireissäni ulos autotallista takaovi auki, ja nättiä jälkeä ei kyllä tullut.
Mutta hyvin Cruiserini kesti senkin korjauksen, taputukset konepellille!




Nyt mä vaan toivon vielä monta hyvää yhteistä hetkeä tämän vanhan kauniin leidini kanssa. 
Ja voisihan sitä sitten joskus vaihtaa samanlaiseen, mutta uudempaan... ;) 

Onko sulla hyvä suhde autoosi? 
Tai hassuja kommelluksia?? Kerro! :) 

♥ Teija


*Kiitos K1 Katsastus!*


9 kommenttia:

  1. Minäkin tykkään ajaa autoa, mutta en ehkä isojen kaupunkien keskustassa. Hyvä on suhteeni autooni, jonka ostin viime kesän lopulla. Se on kohta kolme vuotta vanha, mutta ajettu vain vaivaiset 12.000km.
    Sun autosi on kivasti "vanhanaikaisen" mallinen. Olen aina tykännyt tuosta mallista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi sullahan on melkein uusi auto alla! B) Monia hyviä kilsoja tästä eteenpäin! --->

      Kiitos, mäkin tykkään tästä mallista! Kivasti ajaton! Vaikka tiedän että jakaa mielipiteitä.. ;)

      Poista
  2. En olekaan pitkään aikaan kommentoinut sun blogia, joten tässä tulee! :) Mä aloitin ajourani vasta 27-vuotiaana, ja mulla on ollut yksi oma auto (hyvä auto olikin!), jonka ostin pari viikkoa kortin saamisen jälkeen ja josta luovuin viime syksynä huonon rahatilanteen vuoksi, enkä enää paljoa edes tarvi autoa. Pari kertaa on parkkeeratessa kolhittu. Ihan alussa tykkäsin oikeasti talviajosta, sillä talvella kun pitää ajaa varovaisemmin, se sopi hyvin tuoreen kuskin varovaiseen ajotyyliin. Nykyään taas tykkään enemmän kesäajosta, paitsi ilmastoimattomalla autolla lämpimällä säällä :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Tytti ja onpa hauska kuulla kuulumisia :) Oi oot joutunut luopumaan autostasi, nätti biili se olikin. Mä oon perusluonteeltani jonkin sortin luonnonsuojelija, ja jos asuisin kunnollisten julkiyhteyksien varrella harkitsisin vakavasti luopumista myös.

      Oikein mukavaa kesäaikaa sinne teille, toivottavasti joskus nähdään taas!

      Poista
  3. Olen autoillut enemmän ja vähemmän vuodesta 1986. Allani on nyt kolmas täysin oma auto, joka myös alkaa olla vähän rupuinen, mutta en silti sitä heti ihan mihin tahansa vaihda. Ensimmäinen ihan ikioma autoni oli vm. -75 Fiat 126 (metsän vihreä), joka sai lempinimekseen silloisilta työkavereiltani mm. Hankkijan lypsyjakkara ja ruohonleikkuri :D Tuohon autoon liittyykin paljon muistoja.

    Hassua, että kirjoitit autosi olevan lady. Juuri pari päivää sitten mietin, etten ole kertaakaan päässyt omien autojeni kanssa pisteeseen, jossa olisin osannut sanoa onko se lady vai gentleman. Ehkä sitten seuraava auto valitaan eri perustein...

    Ihanaa viikonloppua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiihiih, lypsyjakkara! :D entisajan autot oli jotenkin enemmän symppiksiä muutenkin, vai onko aika vaan kullannut?

      Iloa uuten viikkoon sinne!

      Poista
  4. Olipa kiva postaus. Minä käyn samaisella katsausasemalla. Asiakaspalvelu toimii siellä.
    Minulla on myös tapana kiintyä autoihini. Ajelen niillä aika pitkään ennenkuin hankin uuden.
    Tuo oli aikamoinen juttu, kun sinulta vietiin autosta ovi.
    Minulla on viety pölykapselit yhdellä parkkipaikalla.
    Ihanaa viikonloppua myös sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ehkä siispä joskus törmätään katsastuksen merkeissä?? :) Munkin mielestä oikein hyvää palvelua ja homma toimii! Tuo ovijuttu naurattaa yhä, vaikka sillä hetkellä ei naurattanut... poliisi totesi, että ei muuta kuin pipo päähän ja ajat kotiin! :D

      Poista
  5. Itse aloitin ajourani vasta viime vuonna, kun näin aikuisiällä Vantaalta maalle muuton myötä suoritin ajokortin. Nyt ensimmäisen autoni katsastus on edessä ja hieman jännittää meneekö läpi. Ostin auton käytettynä, mutta ei siinä juurikaan ole ollut vikoja. Hieman olen vielä epävarma kuski ja kolarit jännittää, mutta ehkä se itsevarmuus siitä kasvaa.

    VastaaPoista