sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Voi vehkani mun.





Moikka moi ja sunnuntaita! 

Tämä viikonloppu ollaan vietetty likipitäen kotomaisemissa 
ja kaikenlaisia kevätpuuhia puuhaillen. 
Olen siivonnut, kuljeskellut pihalla keräillen talviromppeita, 
mies on käynyt laittelemassa venettä.

Kevätaurinko on kyllä ihana juttu, mutta ah niin petollinen ja paljastava! 
Mutta sitä myötä kun tomut nurkissa on tomutettu, 
oon huomannut että selkiintyy myös oma pääkoppa. 
Oletteko huomanneet saman?

Tänään sai keväthoitoa viirivehkani, joka on kulkenut matkassani 90-luvulta asti. 
Jo lapsuudenkodissa tämä kasvi nökötti työpöydälläni 
ja nykyisen asunnon olohuoneen nurkassa se on jatkanut kasvamistaan jo vuodesta 2003. 
Olen kehittänyt vuosien saatossa siihen jonkinlaisen viha-rakkaussuhteen. 
On ollut aikoja, kun en ole tykännyt siitä yhtään, 
mutta nostalgisista syistä olen sitten päättänyt sen pitää. 
Ja hyvä niin - nythän viirivehkakin on taas palannut suosittujen kasvien joukkoon. 





Talven aikana viirivehka pääsi aika huonoon kuntoon, 
osaksi varmasti siitä syystä, että siirsin sen ennen joulua kuusen tieltä pimeämmälle puolen taloa. 
Mutta tässä tällä viikolla keksin yhtäkkiä, 
että yläkerrassahan on hyvä tila näin isolle kasville. 
Eipä muuta kuin tuollainen pieni rullakko hankintaan ja mies kantohommiin.
Lisäksi lannoitetta ja karsimista rankalla kädellä, 
ja nyt toivotaan, että vehkanen kotiutuu uuteen paikkaansa!

Sillä niin, olohuoneen nurkkaan kaipaan jotakin kevyempää kasvia, 
mutta en millään ole vielä keksinyt, että mitä.
Pitäisi lähteä puutarhamyymälöitä kiertelemään uusien ideoiden toivossa, 
mutta tietäähän sen, miten niissä karkaa mopo käsistä :D




Hei, huomenna starttaa jo maaliskuun viimeinen viikko, uskomatonta!
Auringonpaisteen myötä olen alkanut jo olla ihan mökkifiiliksissä, 
kunpa viimeisetkin jäät jo pian lähtisivät! 

Iloa kevätpäiviin sinulle,


♥ Teija


Ps. Blogi on ottanut hyppäyksen  kohti nykyaikaa! 
Perustin tällä viikolla sille Instagram-tilin, wuhuu! 
Löytyy osoitteesta @kelorantablogi, tervetuloa seurailemaan :)





4 kommenttia:

  1. Oi miten hieno vanha vehka! Tykkään vanhoista kasveista. On jotenkin kaunista, että yksi ja sama kasvi kulkee mukana vuosikymmenestä toiseen. Minulla on pistokkaana lisätty kultaköynnös semmoisesta yksilöstä, joka oli aikoinaan lapsuudenkodissani. Ihana ja arvokas. <3

    VastaaPoista
  2. Tällä hetkellä viirivehka on mulle taas arvokas ja tärkeä♡ (Vihdoinkin kun löysin sille hyvän paikan!) Pistokkaista puheen ollen, nyt pitääkin lähteä samoin tein autotalliin tsekkaamaan pelargoniat!

    VastaaPoista
  3. Hei, olipa hauska löytää sut instasta! :) Ihana tarina vehkalla, monessa ja ollut mukana. :)
    Iloisia kevätpäiviä sinne! <3

    VastaaPoista