Nallukka.

Nallukka on jo yli 7-vuotias ja ensimmäisen neuletyöni nyt aikuisiällä. 

Sanottakoon tässä, että en ollut koulussa yhtään innostunut kässästä. 

Voivoi, kun yläasteen kässäope nyt tietäisi :)

Lapasista tuli aina eripariset. Säärystimet kutistuivat yhteen, ja siitä tehtiinkin pipo... 

Jotkut toiset ne neuloskeli villapaitaa, kun mä sain aikaseksi jonkun säälittävät tuherruksen ;) 

(Ystäväni K voi todistaa...) 

Kun Oskari teki tuloaan 2006, päätin neuloa hänelle nallen. 

Se on varmaan se ihmeellinen pesänrakennusvietti, kun sai sen aikaiseksi?

Debbie Blissin kirjasta "Neuleita kullannupulle" löytyy muistaakseni ohje.

Eipä sekään aloitus helppoa ollut, mut onneksi intoa riitti. 

Silmukoiden luomisen muistin jostain syystä heti, 

mutta auta armias, kun piti saada eka kappale pois puikoilta!

Parit puhelut siinä tarvittiin :) 

(Meillä ei vielä siihen aikaan ollut tietsikkaa kotona, 

että ois voinut googlata.)

No sukeutuihan tuosta lopulta jotakuinkin nallen näköinen. 

Sen jälkeen syntyi muistaakseni slipari, pipoja, lapasia... 

Oskari oli parin kk:n ikäinen, kun meille tuli kotiin eka kannettava. 

Sen jälkeen innostuin neuleblogeista, uusista langoista, nettikaupoista... 

Ja tässä sitä ollaan, bloggari itsekin, vaikken nyt niin käsityöpainotteinen :)

Sukkien neulomisesta en edelleenkään innostu, 

vaikka niitä meillä nyt jokainen eniten käyttää. Ehkä joskus? 

Nykyään käsityöt pyörii mielessä harvasen päivä, 

mutta kovin paljon en saa aikaiseksi. 

(Niin paljon muutakin tekemistä, kun tässä kotosalla pyörin.)

Tällä hetkellä hotsittaisi alkaa virkata mattoa. 

Vaatii ensin tietyn kypsyttelyajan, mutta kun aloitan, 

niin valmista tulee yleensä nopeasti.  

Ohhoh, tulipas tässä nyt oikeen neulomisen historiaa!

Mukavaa viikonloppua toivottelen samalla :)

Teija