Kulunut viikko. (Ja vähän kuluneista vuosistakin.)

Räpsyjä räpsyjä viimeisen viikon varrelta. 

Kaikenlaisia tuntemuksia on ollut ilmassa epätoivosta (putkirikko jossakin lattioiden alla?)

riehakkaaseen iloon (10 henkilöä illallisen äärellä).

Mutta kaikesta myös selvittiin kutakuinkin voittajana.

Taidan hokea tätä jatkuvasti, mutta mihin se aika juoksee?

Ja osaanko nauttia arjesta niin täysillä kuin se on mahdollista? 

Luulen, että aika hyvin?

Siihen auttaa juurikin kaiken kauniin ja vähäpätöisemmänkin huomaaminen. 

Blogiharrastus on tässä mielessä muuten hyvä kanava, 

kameran linssin läpi tulee taltioitua pieniä kivoja asioita.

Palaan usein vuosien taakse blogissa muistelemaan, 

että mitkä asiat olivat pinnalla esimerkiksi kaksi (tää olikin hauska!) tai neljä vuotta sitten. 

(Tuli ihan itku, kun muistelen noita seesteisiä vauva- ja kotiäitiaikoja...)

Vaikka postailenkin yleensä vain kaikesta kivasta ja kauniista, 

niin itse muistaa kuvien ja tekstien läpi ne ikävämmätkin tuntemukset siellä taustalla.

Tosiasia on, että ikä ja elämänkokemus koulivat ajatusmaailmaa. 

Sitä jo tässä huiman 36 vuoden iässä huomaa (onneksi) kypsyneensä, 

eivätkä kaikki asiat ole ollenkaan niin mustavalkoisia mitä nuorempana. 

Tosin olen tainnut aina olla melko joustava ja hyväksyvä.

No, olikohan mulla jokin punainen lanka tässä kirjoituksessa tänään... 

Ei varmaankaan :) Mukavaa syyslomaviikkoa voisin vaikka toivotella, 

ja lähteä itsekin pakkailemaan matkalaukkuja. 

Viime hetken Islantitärpit ovat edelleen tervetulleita!

♥ Teija