Vihreitä hommia.

Alkusysäys viherpiiperöinnille eilen lähti siitä, 

kun pudotin vahingossa aloeruukun lattialle ja se levisi moneen osaan. 

Olin jo ajatellutkin jakaa sitä, kun noita poikasia (?) on kivasti lisääntynyt itse emokasvin juurelle. 

 Kaivelin kaapista vanhoja ruukkuja ja löysin myös nuo kookospähkinän kuoret. 

Nämä on olleet joskus kynttilät, ja palvelleet mm. pääsiäisruohon astioinakin.

Nyt toivotaan, että aloet lähtevät juurtumaan :)

 Viherpuuhista innostuneena kipaisin autotallin puolellekin kameran kanssa. 

Siellähän nuo pelakuun pistokkaat (okei, nää on jo viime keväiset) niin kivasti kurkottelee valoon. 

Yritän myös tekohengittää vanhaa hortensiaa, mutta odotukset eivät oo kyllä kummoiset. 

Aika hidaskasvuinen tyyppi!

 Pelargonioiden suhteen kävi vähän huono tuuri viime syksynä.

Mies viimeistä kertaa mökillä käydessään toi kuuliaisesti mun monet vanhat pelakat kotiin, 

mutta hups, ne unohtuivatkin autoon pakkasyöksi... 

Semmoista se on, ja nyt koetetaan sitten taas aloittaa puhtaalta pöydältä.

Tuo yksi^ vanha kotiterassilla kesäänsä viettänyt on vielä sentään jäljellä.

 Monivuotinen on myös tämä sitkeä muratti. 

Siitä on kätevä napsia pistokkaita sitten kesäkukkaistutuksiin.

Mutta ah, oliivipuustani olen erityisen ylpeä! 

Se on jo kaksi vuotta talvehtinut hienosti autotallin portaikossa. 

Siinä on sopivan viileää ja oven kautta se saa myös valoa.

Nyt vaan sitten ootellaan kesää, että saadaan kannettua kaikki tää vihreä ulos :)

Yritän joka vuosi päästä mahdollisimman vähillä uusilla ostoksilla, 

mutta täksi kesäksi on kyllä pakko hankkia ainakin uusia pelakoita. 

Noh, ei sekään hassummalta kuulosta...

tiedän vaan jo nyt, että sekoan ihan täysin siellä  valikoimien äärellä :)

Se on torstai taas ja viikonloppu häämöttää. 

Onks teillä kivaa ohjelmaa tiedossa? 

Mä aion nousta tästä sairastelukierteestä ja ulkoilla lasten kanssa mahdollisimman paljon. 

Ollaan kuulolla,

♥ Teija