Terassihaaveita.

 Toki haaveilen jo salaa tulevasta keväästä ja lämpimistä terassi-ilmoista, 

mutta ihan käytännön tasollakin kaipaan uudistusta Kelorannan terassille.

 Kyseessä on lähinnä tämä yläkuvassa^ näkyvä "yläterassi", josta on käynti itse päämökin puolelle. 

Tuossa on viime aikoina majaillut sellainen perinteinen rottinkikalusto, 2h sohva ja kaksi nojatuolia, 

mutta kukaan ei oikein koskaan siinä istuskele tai viettele iltaa. 

Vaikka olosuhteet ovat mitä mainioimmat, takka ja kaikkea, 

niin ohikulkupaikkana tuo valitettavasti on aina palvellut.

 Enemmän vietämme aikaa tässä pari rappusta alempana, jossa sijaitsee grilli ja ruokailuryhmä. 

Tältä terassilta on kulku myös keittiösiipeen.

 Mistä sitten haaveilen? 

No ihan ekaksi tuon punatiilisen seinän rappaamisesta valkoiseksi. 

Se toisi kivasti lisää valoa tuohon suhteelliseen hämärään tilaan. 

Ehkäpä punatiili on taas muodissa, mutta omat silmäni eivät vaan totu, 

ja alunperin jo valkoiseksi rapattu takka jotenkin pomppaa tuosta silmille.

 

Ja sitten kahdesta rottinkisesta keinusta, tiedättehän ne kattoon ripustettavat vähän munan muotoiset? 

Tämä ajatus on kytenyt mielessäni jo pari vuotta, joten joskohan se jo tänä kesänä toteutuisi. 

Arvaatte varmaan, että kyllä harmitti, kun missasin tässä taannoin  yhdellä päivällä 

Parolan Rottingin Facebook-tarjouksen; osta kaksi keinua ja maksa yhdestä!

Nämä kuvat ovat viime kesän terassinöljyämispäivältä. 

Yläterassi sai 22 vuoden jälkeen uuden kerroksen tummaa ruskeaa yllensä, 

ja muut terassit ollaan öljytty vuosittain kirkkaalla. 

Tai ainakin joka toinen vuosi ;)

Näitä kuvia kun katselee, niin ihan hirvee ikävä Kelorantaan iskee heti!♥

Eilen vielä tykkäsin talvesta, mutta tänään en. Vesikelit tulivat taas! 

Pikkuhiljaa kevättä kohti,

♥ Teija